Tutkinto yrittäjän työn ohessa

Tarja Nieminen Villinikkarit Oy:sta uskoo, että johtajaksi ei voi opiskella pelkästään koulun penkillä. Alan opinnot antavat käytännön työhön kuitenkin uutta perspektiiviä ja auttavat esimerkiksi luomaan arvokkaita verkostoja.

Tarja Nieminen opiskelee johtajuutta yrittäjän työnsä ohessa Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnassa.

Hän aloitti kauppatieteen opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2002 kuultuaan, että TUKEVA tekisi aikuisopiskelun työn ohessa helpommaksi. Tarja Nieminen oli tuolloin jo valmistunut tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta ja toiminut useita vuosia Villinikkarit Oy:ssä, jonka hän omistaa yhdessä avomiehensä kanssa.

– Ensisijainen motiivi opintojen aloittamiseen oli se, että halusin kehittää itseäni. Haluan hankkia itselleni monipuolista koulutusta; oppimista pitää mielestäni ajatella jatkuvana, koko elämän kestävänä prosessina.

– Tietenkin tutkintonimikkeestä voi olla myös käytännöllistä hyötyä, mutta en ajatellut mitään titteleitä enkä muodollisia pätevyyksiä. Pelkkä titteli ei tee ketään paremmaksi, vaikka Suomessa ehkä joskus niin ajatellaankin.

Mutta miten johtajaksi voi sitten opiskella? Ainakin maallikon mieleen tulee helposti, että teoriaa tärkeämmässä asemassa olisivat luontaiset ominaisuudet ja työelämän opetukset.

– No, minäkin olen osittain samaa mieltä. Minulle johtajaopinnot ovat antaneet kuitenkin uutta perspektiiviä tuttuihinkin asioihin. Johtajuutta on ollut antoisaa opiskella nimenomaan työn ohessa. Tällöin teorioita pystyy testaamaan oman yrityksen ja asiakkaiden kautta ja viemään niitä verkostossa eteenpäin.

– Uskon, että jos olisin hakeutunut opiskelemaan samaa tutkintoa heti lukion jälkeen, kaikki olisi jäänyt paljon teoreettisemmalle tasolle.

Asiakas ohittaa usein luennoitsijan

Tarja Niemisen mukaan erittäin antoisaa on ollut myös esimerkiksi se, että varsinkin opintojen alkuvaiheissa opiskeluihin kuului paljon ryhmätöitä ja keskusteluja muiden, jo pitkän työkokemuksen hankkineiden opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa hyödynnettiin tehokkaasti kaikkien osallistujien osaamista.

– Opinnot ovat tarjonneet osaltaan väylän rakentaa arvokkaita verkostoja ja luoda jopa ystävyyssuhteita.

Yrittäjyyden ja opiskelun yhdistäminen ei ole tietenkään aina käytännössä kovin yksinkertaista:

– Yrittäjänä pystyn rakentamaan päiväohjelmani itse, mutta tietenkin on tullut myös paljon tilanteita, jolloin työasiat ovat ajaneet opiskelun edelle. Opiskelun on ollut tällöin pakko väistyä vähäksi aikaa.

Joku voisi ajatella, että opiskelu työn ohella minimoisi myös vapaa-ajan ja perhekin joutuisi koville.

– Minä koen, että elämä on kokonaisuus, jota ei ole mielekästä jakaa erilaisiin lohkoihin. Minulla voi olla niin sanottua vapaa-aikaa vaikka aamulla tai keskellä päivää, ja töitä sitten illalla tai viikonloppuna. Enkä oikeastaan tiedä, onko opiskeluaika vapaa-aikaani vai työaikaani. Työ, perhe ja vapaa-aika menevät autuaasti sekaisin – yrittäminen on minulle elämänarvo ja perheyritys voimavara, Tarja Nieminen miettii.

– Olen tehnyt itse valintani. Olen valinnut, että olen yrittäjä.

Villinikkarit Oy määrittelee itsensä yrittäjyyden kehitysyhtiöksi. Yrityksen ydinosaamista ovat yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyysympäristöjen ja yrittäjyysstrategioiden asiantuntija- ja kehittämispalvelut. Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitsevassa Villinikkarit Oy:ssä työskentelee tällä hetkellä kolme työntekijää. Yhtiön keskeisiin ajatuksiin kuuluu nimenomaan yrittäjyyden positiivisten puolien korostaminen.

Mutta mikä siinä yrittämisessä sitten on niin kivaa?

– Parasta on vapaus ja vastuu, mitä saa joka päivä kokea, mahdollisuus toteuttaa ja kehittää itseään sekä oppia uutta. Yrittäjä on vapaa tekemään juuri niitä asioita, joista on innostunut. Lisäksi hän saa valita yhteistyökumppaninsa, henkilöt, joiden kanssa töitä tekee.

Hyvää johtajaa etsimässä

Tarja Nieminen on edennyt opinnoissaan laudatur-vaiheisiin. Joko hänelle on siis selvinnyt, minkälainen on hyvä johtaja?

– Mitään kaiken kattavaa määritelmää ei taida olla olemassa. Hyvän johtajan ominaisuudet riippuvat muun muassa yrityksestä, asioista, ajasta, yhteiskunnan tilanteesta.

Eli hei, hetkinen. Tarkoittaako tuo sitten sitä, että myös esimerkiksi vanhasuomalaiselle Management by Perkele -metodille voisi olla vielä tilausta?

– No, sanotaanko niin, että varsin usein hyvä johtaja voi olla vaikkapa henkilö, joka osaa antaa alaisilleen vastuuta, mahdollistaa hyvän työilmapiirin sekä kannustaa avoimeen kommunikaatioon, oppimiseen ja luovuuteen. Mutta joissakin tilanteissa tarvitaan varmasti myös jämäkkyyttä ja auktoriteettia, henkilöä, joka sanoo, miten asiat nyt tehdään.

(AKK Forum 1/2006) Teksti Matti Välimäki, kuvat Juha Sorri